Historiaa ja symboliikkaa

Koivu (Betula)  on ollut suomalaisen maiseman ja mielen vakiovaruste niin kauan kuin täällä on ihmisiä asunut. Jääkauden jäljiltä koivu oli yksi ensimmäisistä puista, jotka levittäytyivät paljaille maille pioneerilajina. Se sopeutuu, kestää ja uudistuu.

Kun talvi vielä pitää maata otteessaan, koivussa alkaa jo liike – hiljainen mahlan virtaus, joka kertoo luonnon heräämisestä. Siksi koivu on vuosisatojen ajan yhdistetty puhdistumiseen, kevääseen ja kevyempään oloon.

Kivikaudella koivun tuohesta tehtiin astioita, kääreitä ja sytykkeitä. Tuohitervaa käytettiin jo varhain kiinnitysaineena ja saviastioiden korjaamiseen. Keskiajalta lähtien juhannuskoivut ovat koristaneet suomalaisia ovia – perinne juontaa juurensa kasvun, onnen ja hedelmällisyyden toiveisiin. Saunassa koivuvasta on ollut osa ”ikivanhaa tapaa” jo niin pitkään, ettei kukaan enää muista, mistä se alkoi.

Mytologia: Koivun henkinen suojelijana ja valon tuoja Brigid, on kelttiläisessä mytologiassa valon, kevään ja uudistumisen jumalatar. Häntä pidetään– hahmona, joka herättää luonnon eloon pitkän talven jälkeen. Brigidin tarinassa koivu symboloi puhtautta, uutta alkua ja toivoa: kun auringonvalo osuu koivun valkeaan runkoon, muistuttaa se meitä siitä, että pimeys väistyy ja kevät on taas tulossa.

Rauduskoivu valittiin Suomen kansallispuuksi 1980-luvun lopulla, mutta sen asema kansallissymbolina oli vakiintunut jo paljon aiemmin. Koivu onkin yhtä aikaa arkinen ja pyhä: se on pihapuu, polttopuu ja metsätalouden raaka-aine, mutta myös maiseman, vuodenkierron ja suomalaisuuden syvä symboli sekä terveyttä tukeva monipuolinen puu.

Koivun monipuolisuus

Suomessa kasvaa kolme koivulajia: rauduskoivu (Betula pendula), hieskoivu (Betula pubescens) ja vaivaiskoivu (Betula nana). Rauduskoivu viihtyy kuivemmilla kangasmetsillä, hieskoivu kosteammilla paikoilla ja vaivaiskoivu pohjoisen tuntureilla. Ne risteytyvät helposti keskenään, ja välimuodot ovat yleisiä.

Koivusta hyödynnetään lähes kaikki osat: silmut, lehdet, mahla, tuohi, nila, puuaines – jopa rungolla kasvava pakuri. Kansanperinteessä koivu on liitetty puhtauteen, kevääseen ja uudistumiseen. Se on ollut myös lääkekasvi, jonka avulla on hoidettu niin iho-ongelmia, nivelvaivoja kuin kevätväsymystäkin.

Koivunmahla – kevään eliksiiri

Koivunmahla on kevään merkki, jota kerätään lyhyen ajanjakson aikana huhti-toukokuussa, kun lumet sulavat ja lehtisilmut eivät ole vielä puhjenneet. Se on 99-prosenttisesti vettä, mutta sisältää arvokkaita kuiva-aineita: sokereita, orgaanisia happoja, aminohappoja ja kivennäisaineita kuten kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia.

Makuaan mahla on aluksi makeaa, mutta muuttuu happamammaksi kauden edetessä. Sitä voi juoda sellaisenaan raikkaana kevätjuomana tai käyttää mehujen ja viinien raaka-aineena. Perinteisesti mahla on ollut kevätvahvistaja, joka on auttanut elimistöä pääsemään talven jäljiltä vauhtiin. Perinteinen Louhisaaren juoma on monelle tuttu, juomassa on käytetty mustaherukan lehti ja koivunmahlaa.

Tärkeää: Mahlan keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin – siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Keruussa on noudatettava hyvää hygieniaa, sillä mahla pilaantuu herkästi. Se tulisi pakastaa vuorokauden sisällä, jos sitä ei käytä heti.

Koivunlehdet ja silmut

Koivunlehtiä ja silmuja on kerätty rohdoskäyttöön jo vuosisatojen ajan. Niissä on eteerisiä öljyjä ja flavonoideja, jotka suojaavat kasvia – ja voivat hyödyttää myös meitä ihmisiä.. Eniten vaikuttavia aineita on silmuissa (jopa 7,9 %) ja vastapuhjenneissa lehdissä.

Perinteisesti koivunlehtiä on käytetty diureettina eli virtsaneritystä lisäävänä rohtona, munuais- ja virtsatievaivoihin sekä nivelvaivojen hoitoon. Venäläisessä kansanperinteessä on tunnettu tapa kääriä ihminen kokonaan koivunlehtiin puhdistavan hien aikaansaamiseksi.

Lehtiä ja silmuja voi käyttää tuoreena salaatteihin, kuivattuna teenä tai pakastettuna myöhempää käyttöä varten. Maku on mieto ja keväisen raikas.

KoivunPakuri

Koivun kyljessä kasvava pakuri (Inonotus obliquus) on viime vuosina noussut suosituksi superfoodiksi ja rohdokseksi. Se on sienen aiheuttama kasvannainen, joka muodostuu mustana, hiilimäisenä möykkynä puun runkoon.

Pakuri on adaptogeeni, joka tukee kehon tasapainoa ja vastustuskykyä stressitilanteissa. Se sisältää runsaasti antioksidantteja ja beetaglukaaneja. Perinteisesti sitä on käytetty yleiskunnon kohottamiseen, ruoansulatuksen tukemiseen ja immuunijärjestelmän vahvistamiseen.

Pakurista valmistetaan usein pitkää haudutusta vaativaa teetä tai uutetaan alkoholiin tinktuuraksi. Maku on mieto, hieman maanläheinen ja lakritsainen.

Kolme terveysvinkkiä koivusta

1. Kevään puhdistuskuuri koivunlehtiteellä
   Koivutee ohje: 1 tl kuivattuja tai 2 tl tuoreita koivunlehtiä 250 ml kiehuvaa vettä Hauduta 8–10 minuuttia kannen alla. Juo kevätkuurina noin litran päivässä viikon ajan.
2. Raikas koivunmahla aamuisin
   Jos sinulla on mahdollisuus saada tuoretta koivunmahlaa, nauti pieni lasillinen aamuisin tyhjään vatsaan. Se virkistää ja antaa keholle luonnollista energiaa sekä kivennäisaineita. Muista pakastaa ylimääräinen heti!
3. Pakuritee talvisin vastustuskyvyn tueksi
   Hauduta pakuripaloja hitaasti 4–8 tuntia matalalla lämmöllä. Juo lasillinen päivässä flunssakaudella tai silloin, kun olo on väsynyt ja kaipaa tukea. Pakuri sopii erityisen hyvin yhdistettäväksi inkivääriin ja sitruunaan.

Koivun kevätmauste – vihreä voimapulveri: Koivun silmuista ja nuorista norkoista voi valmistaa hienon vihreän jauheen, joka: virkistää, mineralisoi, antaa energiaa, vahvistaa immuunijärjestelmää. Jauhetta voi ripotella: salaatteihin keittoihin voileiville smoothieihin tai käyttää pienenä kevätkuurina: puoli teelusikallista aamulla ja illalla kahden viikon ajan.

Lopuksi

Koivu on suomalaisen luonnon ja kulttuurin elävä symboli. Se opettaa kestävyyttä, uudistumista ja monipuolisuutta. Olipa kyse kevään ensimmäisestä mahlasta, saunan vihdasta tai pakurin syvästä mausta, koivu tarjoaa meille yhteyden maahan ja perinteisiin.

Lisää koivusta ja sen käytöstä sekä terveyttä edistävät vinkit löydät Isoäidin Apteekin jäsensivuilta – tutustu jäsensivuihin tästä