Maitohorsma – rentunruusu

Maitohorsma – onko se syötävä ja terveellinen? 

Maitohorsma on yksi suomalaisen luonnon tutuimmista kasveista, mutta harva tietää, että se on myös syötävä, terveellinen ja monipuolinen hyötykasvi. Maitohorsman versot, lehdet ja kukat sopivat ruokaan, ja maitohorsmasta voi tehdä myös teetä.

Maitohorsma on palovammojen parantaja — myös Äiti Maan. Kun metsäpalo, hakkuu tai muu mullistus on avannut maan valolle, maitohorsma nousee usein ensimmäisten joukossa. Sen magentanpunaiset kukinnot värittävät maiseman uudelleen ja aloittavat luonnon oman parantumisprosessin.

Maitohorsma valmistaa maaperää seuraaville kasveille, kuten pajuille. Se ei ole kovin nirso kasvupaikkansa suhteen, vaan sopeutuu sekä happamiin että emäksisiin maihin. Siksi se on todellinen selviytyjäkasvi: tulen, muutoksen, palautumisen ja uuden alun kukka.

Maitohorsma on paljon enemmän kuin “tienvarren” kukka

Maitohorsma (Chamaenerion angustifolium, syn. Epilobium angustifolium) on yksi Pohjolan tunnistettavimmista kasveista. Sen korkea, purppuranpunainen kukinto loistaa heinä–elokuussa hakkuuaukeilla, metsänreunoissa ja pientareilla kautta Suomen.

Monelle se on vain kaunis kesäkukka, mutta todellisuudessa maitohorsma on myös ravintokasvi, yrttijuoman raaka-aine ja vanha hyötykasvi.

Juuri tässä piilee maitohorsman erityisyys: se on kasvi, joka kasvaa kaikkialla ja jää helposti huomaamatta, mutta tarjoaa koko kasvukauden ajan ravintoa, kauneutta ja monipuolista käyttöä.

Tulen jäljiltä nouseva parantaja

Maitohorsman luonteesta kertoo paljon jo sen tapa kasvaa. Se on pioneerikasvi, joka ilmestyy ensimmäisten joukossa sinne, missä maa on auennut valolle: metsäpalon jälkeen, hakkuuaukeille, vanhoille pelloille ja muihin häiriintyneisiin paikkoihin.

Sen siemenet leviävät tuulen mukana valkoisten haiveniensa avulla, ja kasvi valtaa nopeasti tilan, joka on hetken aikaa avoin. Siksi maitohorsmassa on nähty toipumisen ja palautumisen symboliikkaa. Se nousee sinne, missä maisema on kokenut jotakin, ja tuo takaisin väriä, elämää ja liikettä.

Englanninkielinen nimi fireweed viittaa suoraan tähän ominaisuuteen: maitohorsma on usein ensimmäinen näkyvä kasvi palaneella maalla. Samaa ajatusta heijastaa myös vanha suomalainen nimi palomaitohorsma, joka kertoo kasvin tavasta nousta esiin tulen ja hävityksen jälkeen.

Myös suomalainen nimi kertoo omalla tavallaan kasvin historiasta. Nimi maitohorsma juontuu vanhasta uskomuksesta, jonka mukaan kasvi lisäsi lehmien maidontuotantoa. Siksi sitä annettiin ennen karjalle rehuksi ja katsottiin hyvällä sielläkin, missä se kasvoi runsaana.

Maitohorsma pähkinänkuoressa

Keväällä sen nuoria versoja voi käyttää parsan tapaan. Alkukesällä lehtiä kerätään yrttiteeksi, viherjauheeksi ja ruoanlaittoon. Keskikesällä kukat tuovat väriä juomiin, salaatteihin ja jälkiruokiin. Myös juuria on käytetty perinteisesti ravintona.

Maitohorsman käyttö ruokana ei ole mikään uusi villitys. Se on kuulunut suomalaiseen ja pohjoiseen käyttöperinteeseen jo pitkään. Elias Lönnrot mainitsee maitohorsman Flora Fennicassa käytännöllisenä kasvina, jonka nuoret versot ja juurivesat kelpaavat ravinnoksi parsan tavoin.

Mitä osia maitohorsmasta käytetään?

Nuoret versot

Keruuaika:
Kevät ja alkukesä

Käyttö:
Ryöpättynä, höyrytettynä tai pannulla paistettuna

Sopii:
Voisulan kanssa, munakkaisiin, wokkiruokiin, vihannespatoihin, keittoihin ja villipitsan täytteeksi

Maku:
Mieto, vihreä, mehukas ja hieman parsaa muistuttava

Vinkki:
Kerää versot silloin, kun ne ovat vielä nuoria, pehmeitä ja punavihreitä. Puhtainta versoa saadaan, kun kasvusto leikataan riittävän korkealta pölyävästä maanpinnasta.

Lehdet

Keruuaika:
Kesä–heinäkuu ennen kukinnan alkamista

Käyttö:
Yrttitee, hiostettu horsmatee, viherjauhe, salaatti, muhennokset ja laatikkoruoat

Sopii:
Teen tapaan haudutettaviin yrttijuomiin, pinaatin tapaan ruokiin, leivän päälle, keittoihin, kastikkeisiin ja vihannespaistoksiin

Maku:
Vihreä, hieman supistava ja hiostettuna pehmeämpi

Vinkki:
Lehdet sopivat erityisen hyvin yrttijuomiin hiostettuina. Nuoria lehtiä voi käyttää myös sellaisenaan salaateissa ja mausteena yrttisipulin tai viherjauheen valmistuksessa.

Kukat

Keruuaika:
Heinä–elokuu, kun vähintään osa kukista on auennut

Käyttö:
Yrttijuomat, jääkuutiot, salaatit, leivonnaiset, jälkiruoat ja koristeet

Sopii:
Kesäjuomiin, kakkujen koristeluun, salaatteihin ja luonnolliseksi värin tuojaksi

Maku:
Hento, kukkainen ja mieto

Vinkki:
Juomiin kannattaa käyttää erityisesti terälehtiä, sillä vihreät osat voivat maistua kitkeriltä. Kukinnoista tehty uutos voi olla neutraalissa vedessä kellertävä, mutta happamassa kauniin punertava.

Juuret

Keruuaika:
Varhain keväällä tai myöhään syksyllä

Käyttö:
Kuivattuna jauhoksi, puuroihin, leipätaikinaan ja paahdettuna kahvinkorvikkeeksi

Sopii:
Perinnekäyttöön ja kokeilevaan villiruokaan

Maku:
Tuoreessa juuressa voi olla parkkinen ja hieman piparminttua muistuttava maku, joka pehmenee säilytyksen aikana

Vinkki:
Juurten käyttö vaatii enemmän käsittelyä kuin versojen, lehtien ja kukkien käyttö. Juuret pestään, viipaloidaan ja kuivataan. Kahvinkorviketta varten niitä on perinteisesti keitetty, kuorittu, kuivattu, paahdettu ja jauhettu.

Onko maitohorsma terveellistä?

Maitohorsmaa pidetään ravinteikkaana luonnonkasvina. Erityisesti nuoret lehdet sisältävät C-vitamiinia, B₂-vitamiinia, ravintokuitua, proteiinia sekä kivennäisaineita, kuten kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, fosforia, rautaa, sinkkiä ja mangaania.

Lisäksi maitohorsmassa on polyfenoleja, flavonoideja, fenolihappoja ja tanniineja. Maitohorsmasta on eristetty myös erilaisia steroideja, triterpenoideja ja rasvahappoja. Sen lehdet sisältävät muun muassa parkkiaineita ja triterpeenihappoja, kukat puolestaan haihtuvaa öljyä.

Kun kysytään, onko maitohorsma terveellistä, vastausta kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Maitohorsma on monipuolinen, ravintorikas ja käyttökelpoinen luonnonkasvi. Se tarjoaa keväällä versoja, alkukesällä lehtiä ja keskikesällä kukkia.

Sen vahvuus on juuri siinä, että se on yhtä aikaa tuttu, saatavilla ja monella tavalla hyödynnettävä.

Mitä nykytutkimus kertoo maitohorsmasta?

Maitohorsma ei kiinnosta vain vanhan kasvien käyttöperinteen ystäviä, vaan myös nykytutkimusta. Erityisesti sen polyfenolit, tanniinit ja oenoteiini B -yhdiste ovat herättäneet kiinnostusta.

Tutkimuksissa maitohorsman uutteilla on havaittu antioksidatiivisia, tulehdusta hillitseviä ja limakalvoja suojaavia ominaisuuksia.

Eniten maitohorsmaa on tutkittu eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun liittyvien alempien virtsatieoireiden tukena. Maitohorsmatee on EU:ssa luokiteltu perinteiseksi kasvirohdosvalmisteeksi eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta aiheutuvien alempien virtsatieoireiden hoitoon.

Lisäksi tutkimus viittaa siihen, että maitohorsma voi olla kiinnostava kasvi myös ruoansulatuskanavan herkkyyden, limakalvojen ärtyneisyyden ja ulkoisesti ihon rauhoittamisen näkökulmasta. Tutkimustietoa käydään läpi enemmän Isoäidin Apteekin jäsensivuilla.

Maitohorsman versot – kevään oma villiparsa

Jos maitohorsmaan haluaa tutustua ruokakasvina, paras paikka aloittaa ovat maitohorsman versot. Ne kerätään keväällä, kun ne ovat vielä nuoria, mehukkaita ja pehmeitä. Juuri silloin niitä kutsutaan syystäkin kotimaiseksi villiparsaksi.

Maku on mieto, vihreä ja raikas, hieman parsaa muistuttava. Versot sopivat ryöpättäviksi, höyrytettäviksi ja pannulla paistettaviksi. Niitä voi käyttää yksinkertaisesti voin ja suolan kanssa tai lisätä keittoihin, munakkaisiin ja muihin keväisiin ruokiin.

Esikeitetyt horsmanversot sopivat myös wokkiruokiin, vihannespatoihin ja villipitsan täytteeksi.

Maitohorsma tee

Yksi suosituimmista tavoista käyttää maitohorsmaa on valmistaa siitä teetä. Maitohorsmatee tehdään useimmiten kasvin lehdistä, jotka voidaan kuivata sellaisenaan tai hiostaa.

Hiostettu horsmatee tunnetaan myös nimillä ivan-tsai ja Kaporie-tee. Tämä vanha juomaperinne oli erityisen arvostettu Venäjällä, missä fermentoiduista lehdistä valmistettu juoma oli suosittua jo 1800-luvulla.

Hiostus pehmentää ja syventää makua, jolloin maitohorsmateestä tulee täyteläinen, hedelmäinen ja pyöreämpi.

Tavallinen kuivatuista lehdistä tehty tee on raikkaampi, vihreämpi ja hieman supistava. Hiostettu versio taas muistuttaa yllättävän paljon oikeaa teetä, vaikka on täysin kofeiiniton.

Maitohorsmateetä voi käyttää sellaisenaan tai yhdistää muihin kotimaisiin kasveihin, kuten vadelmanlehteen, mustaherukanlehteen, mesiangervoon, kanervaan tai poimulehteen.

Rentun ruusu

Moni suomalainen tuntee maitohorsman myös nimellä rentun ruusu. Tämä vanha ja kansanomainen nimi sopii kasviin hyvin: siinä on rehevää, hieman huoletonta kauneutta, joka puhkeaa loistoon keskellä karuakin maisemaa.

Monelle rentun ruusu tuo mieleen myös Irwin Goodmanin tunnetuksi tekemän laulun, joka on osaltaan pitänyt nimen elävänä suomalaisessa muistissa.

”Saat multa horsman
Se rentun ruusu on
Sen poimin tuolta maantien ojasta
Saat multa horsman
Se rentun ruusu on” …

Maitohorsman kukkia voi käyttää salaatteihin, juomiin, jääkuutioihin, jälkiruokiin ja leivonnaisten koristeluun. Ne tuovat annoksiin keskikesän väriä ja keveyttä.

Maitohorsman kukat – kesän väriä juomiin ja jälkiruokiin

Maitohorsman kukissa on myös kiinnostava värin salaisuus. Kukinnoista tehty uutos voi olla neutraalissa vedessä kellertävä, mutta happamassa nesteessä kauniin punertava. Sitruuna tai sitruunahappo voi siis tehdä horsmankukkajuomasta vaaleanpunaisen tai punertavan.

Tämä tekee maitohorsman kukista ihanan raaka-aineen kesäisiin juomiin, juhlapöydän koristeisiin ja luonnon omiin värikokeiluihin.

Maitohorsman juuri – vanha tärkkelyskasvi

Maitohorsman juuret kerätään joko varhain keväällä tai myöhään syksyllä. Juuret pestään huolellisesti, viipaloidaan ja kuivataan.

Kuivattu maitohorsman juuri on hyvin tärkkelyspitoinen. Se sisältää runsaasti hiilihydraatteja sekä jonkin verran kivennäisaineita ja proteiinia. Kuivatusta juuresta voidaan valmistaa jauhoa, jota voi käyttää esimerkiksi leipätaikinassa tai puurossa.

Paahdettua ja jauhettua juurta on käytetty myös kahvinkorvikkeena. Kahvinkorviketta varten juuret on perinteisesti keitetty, kuorittu, silputtu, kuivattu, paahdettu ja jauhettu.

Tuoreella juurella voi olla vahva parkkia ja piparminttua muistuttava maku, joka kuitenkin pehmenee säilytyksen aikana.

Maitohorsma ihonhoidossa ja ulkoisessa käytössä

Maitohorsmaa on käytetty myös ulkoisesti ihonhoidossa. Sitä on hyödynnetty erityisesti ärtyneen, punoittavan, kutisevan ja herkän ihon hoidossa.

Maitohorsmaa tavataan myös tuotteissa, joita käytetään akneen, psoriasikseen ja ihon rauhoittamiseen. Kasvista voi valmistaa esimerkiksi yrttihauduketta kylpyihin, jalkakylpyihin tai hiusten huuhteluun.

Maitohorsman kukat ja lehdet sopivat myös luonnonkosmetiikan raaka-aineiksi esimerkiksi öljyuutoksiin, kasvovesiin, yrttikylpyihin ja saippuoihin.

Miten maitohorsmaa kerätään?

Maitohorsmaa voi kerätä Suomessa hyvällä omallatunnolla, sillä se on hyvin yleinen ja kestää kohtuullista poimintaa vahvan juurakkonsa ansiosta.

Maitohorsmaa kasvaa esimerkiksi valoisissa metsissä, lehdoissa, hakkuuaukeilla, palopaikoilla, kivikoissa, hylätyillä pelloilla, pientareilla, ratapenkereillä ja joutomailla.

Muutama asia kannattaa silti muistaa.

  • Kerää vain puhtaalta paikalta
  • Vältä vilkkaiden teiden varsia, ratapihoja, teollisuusalueita ja muita mahdollisesti saastuneita paikkoja.
  • Kerää oikeaan aikaan
  • Versot kerätään keväällä ja alkukesällä.
    Lehdet kerätään kesä–heinäkuussa ennen kukinnan alkamista.
    Kukat kerätään heinä–elokuussa.
    Juuret kerätään varhain keväällä tai myöhään syksyllä.
  • Kerää vain hyväkuntoisia kasvinosia
  • Kerää kohtuudella
  • Jätä aina osa kasvustosta pölyttäjille, siemenille ja maisemaan.
  • Tunnista kasvi varmasti

Maitohorsma on helppo oppia tunnistamaan, mutta luonnonkasvien kanssa varma tunnistus on aina ensimmäinen sääntö.

Kukkivana maitohorsma on helppo erottaa monista näköislajeista purppuranpunaisen kukintonsa ansiosta. Nuorena se kannattaa opetella huolellisesti. Sen lehdet ovat kapeita, suikeita, lähes ehytlaitaisia ja alta siniharmaita, ja lehtien keskisuoni on selvästi koholla.

Maitohorsman säilöntä

Maitohorsman lehtiä voi kuivata sellaisenaan tai hiostettuina. Hiostus sopii erityisen hyvin teen valmistukseen.

Versot voidaan säilöä pakastamalla ne ryöppäämisen jälkeen. Kuivatut lehdet säilytetään kuivassa ja valolta suojattuna esimerkiksi paperipusseissa, lasipurkeissa tai pahvirasioissa.

Kukkia voi kuivata koristeeksi ja yrttijuomiin. Kuivattujen kukkien tulisi säilyttää mahdollisimman hyvin alkuperäinen värinsä.

Helppo resepti: VILLIPARSAA – keväiset horsmanversot voissa

Tarvitset:

  • nuoria maitohorsman versoja
    voita tai mietoa öljyä
    ripauksen merisuolaa
    halutessasi hieman sitruunamehua

Huuhdo versot nopeasti. Paista sitten hetki pannulla voissa tai öljyssä. Lisää lopuksi hieman suolaa ja halutessasi muutama tippa sitruunamehua.

Tarjoa sellaisenaan tai uusien perunoiden, kananmunien tai kalan kanssa.

Tämä on ehkä helpoin tapa ymmärtää, miksi maitohorsmaa kutsutaan villiparsaksi.

Usein kysytyt kysymykset maitohorsmasta

Onko maitohorsma syötävä?

Kyllä, maitohorsma on syötävä villikasvi. Syötäviä osia ovat erityisesti nuoret versot, lehdet ja kukat. Myös juuria on käytetty perinteisesti.

Onko maitohorsma terveellistä?

Maitohorsmaa pidetään ravinteikkaana luonnonkasvina. Erityisesti nuoret lehdet sisältävät proteiinia, ravintokuitua, C-vitamiinia, B₂-vitamiinia, kivennäisaineita ja polyfenoleja.

Mitä maitohorsmatee on?

Maitohorsmatee on maitohorsman lehdistä valmistettu yrttijuoma. Sitä voi tehdä kuivatuista tai hiostetuista lehdistä.

Mitä on hiostettu horsmatee?

Hiostettu horsmatee eli ivan-tsai on maitohorsman lehdistä valmistettu kofeiiniton yrttijuoma, jonka maku on täyteläisempi, pehmeämpi ja hedelmäisempi kuin tavallisessa kuivatussa horsmateessä.

Miten maitohorsman versoja käytetään?

Nuoria maitohorsman versoja voi käyttää parsan tapaan: ryöpättynä, höyrytettynä tai pannulla paistettuna. Niitä voi lisätä myös keittoihin, munakkaisiin, wokkiruokiin, vihannespatoihin ja villipitsaan.

Mikä on rentun ruusu?

Rentun ruusu on maitohorsman kansanomainen nimi, joka on monelle suomalaiselle tuttu myös Irwin Goodmanin laulun kautta.

Milloin maitohorsmaa kerätään?

Versot kerätään keväällä ja alkukesällä, lehdet ennen kukintaa kesä–heinäkuussa, kukat heinä–elokuussa ja juuret varhain keväällä tai myöhään syksyllä.

Voiko maitohorsman kukkia syödä?

Kyllä. Maitohorsman kukkia voi käyttää salaateissa, juomissa, jääkuutioissa, leivonnaisissa ja jälkiruokien koristeena.

Haluatko oppia lisää luonnonkasveista?

Jos haluat lisää reseptejä, käytännön ohjeita ja syvempää ymmärrystä suomalaisten luonnonkasvien käytöstä, liity Isoäidin apteekin jäseneksi.

Jäsenenä saat:

  • lisää reseptejä luonnonkasveista
  • ohjeita keruuseen ja säilytykseen
  • vinkkejä turvalliseen käyttöön
  • inspiraatiota vanhasta kasvien käyttöperinteestä

Liity mukaan Isoäidin apteekkiin ja syvennä suhdettasi luonnon kasveihin.

tutustu jäsensivuun

Tiesitkö, että maitohorsman kukista saa myös tehtyä viiniä? Osaatko valmistaa maitohorsman juurista teetä, joka on hyväksi ripulissa tai vatsaoireissa? Isoäidin Apteekin Jäsenenä saat käyttövinkkejä maitohorsman käyttöön, keräämiseen ja säilömiseen  sekä laajat kasviprofiilit kymmeniin muihin kasveihin