Fenkoli – aromaattinen mauste- ja rohdoskasvi

Fenkoli Foeniculum vulgare

Fenkoli on Välimeren alueelta lähtöisin oleva, makean aniksentuoksuinen kasvi, jota on käytetty ravintona, mausteena ja yrttivalmisteiden aineksena tuhansien vuosien ajan.

Kasvin hienoliuskaisia lehtiä käytetään tillin tavoin, salaattifenkolin vaaleaa tyveä vihanneksena ja kuivattuja hedelmiä mausteena sekä yrttijuomissa. Saman kasvilajin eri muodot voivat kuitenkin näyttää, maistua ja tuoksua hieman erilaisilta.

Fenkoli pähkinänkuoressa

• Tieteellinen nimi: Foeniculum vulgare
• Heimo: sarjakukkaiskasvit (Apiaceae)
• Kasvutapa: yksi- tai monivuotinen ruohokasvi
• Korkeus: yleensä noin 40–150 cm
• Kukat: pienet, keltaiset kukat suurissa sarjakukinnoissa
• Maku ja tuoksu: makeahko, anismainen ja lakritsinen
• Käytettävät osat: lehdet, nuoret varret, kukat, lehtikannat ja hedelmät
• Käyttö: vihanneksena, mausteena ja perinteisissä yrttivalmisteissa

Arkikielessä puhutaan usein fenkolinsiemenistä, vaikka kasvitieteellisesti kyseessä ovat kasvin kuivuneet lohkohedelmät.

Millainen kasvi fenkoli on?

Fenkoli on kookas ja haarova kasvi, jonka hyvin hienoliuskaiset lehdet muistuttavat tilliä. Se kasvaa tavallisesti tilliä suuremmaksi ja tuoksuu voimakkaasti anikselta.

Keltaiset kukat muodostavat leveitä sarjakukintoja. Kukinnan jälkeen kasviin kehittyy pitkänomaisia ja harjuisia hedelmiä.

Fenkoli kuuluu samaan heimoon esimerkiksi tillin, persiljan, porkkanan, sellerin ja kuminan kanssa. Sarjakukkaiskasvien tunnistaminen on tärkeää, sillä heimoon kuuluu myös erittäin myrkyllisiä kasveja.

Suomessa fenkoli on ensisijaisesti viljelykasvi. Se voi esiintyä paikoin viljelykarkulaisena, mutta luonnosta löydettyä kasvia ei pidä käyttää ilman täysin varmaa tunnistusta.

Salaattifenkoli, maustefenkoli ja karvasfenkoli

Salaattifenkolilla lehtien tyvet paksuuntuvat vaaleaksi, kerrokselliseksi muodostumaksi. Sitä kutsutaan usein fenkolimukulaksi, vaikka kyseessä ei ole varsinainen mukula. Se käytetään vihanneksena raakana tai kypsennettynä.

Maustefenkolista hyödynnetään erityisesti hienoliuskaisia lehtiä ja aromaattisia hedelmiä.

Karvasfenkolin maku ja tuoksu ovat voimakkaampia. Sen haihtuvan öljyn koostumus eroaa makeasta fenkolista muun muassa fenkonin määrän osalta.

Fenkolin kasvattaminen Suomessa

Fenkoli viihtyy lämpimällä, aurinkoisella ja suojaisalla paikalla. Maan tulisi olla ravinteikas, kohtuullisen kostea ja hyvin vettä läpäisevä.

Salaattifenkoli tarvitsee tasaista lämpöä ja kosteutta, jotta sen lehtikannat paksuuntuvat kunnolla. Suomen lyhyen kasvukauden aikana maustefenkolin hedelmät eivät aina ehdi kypsyä, mutta lehtiä voidaan kerätä koko kasvukauden ajan.

Fenkolin kukat houkuttelevat puutarhaan pölyttäjiä ja muita hyödyllisiä hyönteisiä.

Fenkolin pitkä historia

Fenkolia on käytetty ravintokasvina jo tuhansien vuosien ajan. Sen käytöstä tunnetaan mainintoja muinaisesta Lähi-idästä ja Egyptistä.

Antiikin Kreikassa fenkolia kutsuttiin nimellä marathon tai marathos. Marathonin alueen nimen on arveltu liittyvän siellä runsaana kasvaneeseen fenkoliin. Myöhemmin sekä Marathonin taistelu että maratonjuoksu saivat nimensä samasta paikasta.

Fenkoliin liitettiin elinvoimaa, kestävyyttä, rohkeutta ja pitkäikäisyyttä. Roomalaiset käyttivät sitä sekä mausteena että yrttivalmisteissa.

Kaarle Suuren aikana fenkolia viljeltiin keisarillisilla maatiloilla, mikä edisti sen leviämistä Keski- ja Pohjois-Euroopan hyötypuutarhoihin. Keskiajalla fenkolin hedelmiä pureskeltiin pitkien jumalanpalvelusten ja paastopäivien aikana, sillä niiden ajateltiin hillitsevän näläntunnetta ja raikastavan hengitystä.

Fenkoli yrttiperinteessä

Fenkoli tunnetaan erityisesti ruoansulatukseen liittyvänä yrttinä. Sen kuivatuista hedelmistä valmistettuja juomia on käytetty perinteisesti aterian jälkeen esimerkiksi ilmavaivojen, turvotuksen ja vatsan kouristuksenomaisten tuntemusten yhteydessä.

Monissa maissa fenkolin hedelmiä on pureskeltu aterian jälkeen sekä ruoansulatuksen tueksi että hengityksen raikastamiseksi.

Fenkoli on kuulunut myös flunssakauden ja hengitysteiden perinteisiin yrttisekoituksiin sekä naisten hyvinvointiin liittyviin vanhoihin valmistuksiin.

Nämä käyttötavat kuvaavat fenkolin pitkää historiaa yrttiperinteessä. Salaattifenkoli, kuivattu hedelmä, hauduke ja eteerinen öljy ovat kuitenkin hyvin erilaisia valmisteita, eikä niiden käyttöä tai vaikutuksia voida suoraan rinnastaa toisiinsa.

Fenkolin tutkimusta ja eri valmistemuotojen merkitystä käsitellään tarkemmin jäsenalueella.

Mistä fenkolin tuoksu syntyy?

Fenkolin lakritsinen ja anismainen tuoksu on peräisin kasvin haihtuvasta öljystä. Sen tunnetuimpia yhdisteitä ovat anetoli ja fenkoni.

Öljyn koostumus vaihtelee fenkolin muodon, kasvupaikan, käytetyn kasvinosan ja sadonkorjuun ajankohdan mukaan. Anetolia esiintyy myös aniksessa ja tähtianiksessa, mutta nämä kasvit eivät ole samoja kuin fenkoli.

Fenkoli keittiössä

Fenkoli on monikäyttöinen ruokakasvi, sillä sen eri osia voidaan hyödyntää eri tavoin.

Salaattifenkolin vaalean lehtikannan voi viipaloida salaattiin, paahtaa, grillata, höyryttää tai lisätä keittoihin ja pastaruokiin. Kypsennettäessä sen anismainen maku pehmenee ja muuttuu makeammaksi.

Hienoliuskaisia lehtiä voidaan käyttää tillin tavoin kala-, peruna- ja kasvisruoissa, salaateissa sekä kastikkeissa. Myös keltaisia kukkia voidaan käyttää ruokien koristeena.

Kuivattuja fenkolin siemeniä käytetään esimerkiksi:

• leivissä ja leivonnaisissa
• kala- ja kasvisruoissa
• keitoissa ja padoissa
• marinadeissa
• mausteseoksissa
• pikkelseissä
• yrttijuomissa

Fenkolinsiemenet kannattaa murskata kevyesti juuri ennen käyttöä, jolloin niiden aromi vapautuu paremmin. Voimakkaan maun vuoksi niitä tarvitaan yleensä vain vähän.

Fenkoli sopii hyvin yhteen sitrushedelmien, omenan, valkosipulin, chilin, tillin, timjamin ja oreganon kanssa.

Fenkolin säilyttäminen

Salaattifenkoli säilyy jääkaapissa tavallisesti muutamia päiviä.

Tuoreet lehdet voidaan käyttää heti, pakastaa hienonnettuina tai kuivata ilmavasti. Kuivatut fenkolin siemenet säilytetään kokonaisina, kuivassa ja valolta suojattuina. Kokonaisina ne säilyttävät arominsa pidempään kuin valmiiksi jauhettuina.

Fenkolin turvallisuus lyhyesti

Fenkolin tavanomainen käyttö vihanneksena ja mausteena on eri asia kuin sen säännöllinen rohdoskäyttö tai eteerisen öljyn käyttäminen.

Fenkoli voi aiheuttaa allergisia reaktioita henkilöille, jotka ovat herkistyneet fenkolille tai muille sarjakukkaiskasveille. Samaan heimoon kuuluvat esimerkiksi selleri, porkkana, persilja, anis, kumina ja tilli.

Raskauden ja imetyksen aikana tavallinen ruokakäyttö on erotettava suurista rohdosmääristä ja tiivistetyistä valmisteista.

Monikäyttöinen Välimeren kasvi

Fenkolissa yhdistyvät vihannes, mauste ja vuosituhansia vanha yrttiperinne.

Salaattifenkolin vaalea lehtikanta tuo ruokaan raikkautta, hienoliuskaiset lehdet anismaista aromia ja pienet hedelmät voimakkaan mausteisen tuoksun. Samalla kasvi kantaa mukanaan tarinoita muinaisesta Egyptistä, antiikin Kreikasta ja keskiajan hyötypuutarhoista.

Fenkolin tuttu lakritsimainen maku onkin vasta ensimmäinen kerros tämän monipuolisen kasvin historiassa.

Haluatko oppia lisää kasvien käytöstä?

Isoäidin Apteekin jäsenalueella kasveihin perehdytään tavallista kasviartikkelia syvemmin. Jäsenenä saat lisää tietoa kasvien perinteisistä käyttötavoista, erilaisista valmistusmuodoista, tutkimuksesta ja turvallisuudesta.

Jäsenalueelta löydät myös reseptejä ja käytännöllisiä ohjeita, joiden avulla voit tuoda kasvien monipuolisen käytön osaksi omaa arkeasi.

Tutustu Isoäidin Apteekin jäsenyyteen ja löydä lisää kasvitietoa pintaa syvemmältä.