Persilja on monelle tuttu yrtti, mutta usein sitä käytetään aika vähän. Sitä ripotellaan annoksen päälle koristeeksi, vaikka persilja sopii paljon muuhunkin. Se tuo ruokaan raikkautta, väriä ja makua, ja samalla se on ravinteikas kasvi, jota on käytetty pitkään sekä ruoassa että kotipuutarhoissa.

Persiljan tieteellinen nimi on Petroselinum crispum, ja se kuuluu sarjakukkaiskasveihin. Tavallisimmat muodot ovat kähäräpersilja, sileälehtinen persilja ja juuripersilja. Näistä sileälehtinen persilja on yleensä maultaan voimakkaampi, kun taas kähäräpersilja on monelle se tutuin. Juuripersiljaa kasvatetaan myös juuren takia.

Mitä persilja sisältää?

Persilja on pieni yrtti, mutta ravinteita siinä on paljon. Se sisältää runsaasti C-vitamiinia, A-vitamiinia, K-vitamiinia ja folaattia. Lisäksi siinä on kaliumia, kalsiumia ja rautaa. Persiljassa on myös flavonoideja ja karotenoideja.

Persiljaa ei yleensä syödä suuria määriä kerralla, mutta jo pieni nippu tuo ruokaan enemmän kuin pelkkää makua. Siksi sitä kannattaa käyttää reilummin. Esimerkiksi salaattiin, keiton päälle tai lämpimän ruoan sekaan lisätty persilja tekee annoksesta tuoreemman tuntuisen ja samalla ravinteikkaamman.

Persiljaa on käytetty perinteisesti erityisesti ruoansulatuksen tukena. Sen aromaattinen maku sopii hyvin raskaan ruoan rinnalle, ja sitä on käytetty esimerkiksi ilmavaivojen ja turvotuksen yhteydessä.

Se tunnetaan myös yrttinä, jota on perinteisesti käytetty virtsateiden tukena. Sitä on arvostettu erityisesti nesteiden poistumista tukevana kasvina, ja tämä on yksi vanhimmista persiljaan liitetyistä käyttötavoista.

!! Kokeile persiljaa stressin aikana – tämän sanotaan tukevan lisämunaista kuten tekee lakritsikin.

Patogeenien kaatajaksikin tätä sanotaan.

Persiljan käyttö ruoanlaitossa

Persilja on helppo yrtti, koska se sopii monenlaiseen ruokaan. Sitä voi lisätä keittoihin, kasvisruokiin, munakkaisiin, salaatteihin, pastaan, uunijuureksiin ja kastikkeisiin. Se sopii myös yrttivoihin, pestoihin ja erilaisiin tahnoihin.

Usein persilja kannattaa lisätä ruokaan vasta lopuksi. Silloin maku pysyy raikkaampana. Tuore persilja toimii yleensä paremmin kuin kuivattu, koska kuivattaessa osa aromista häviää.

Persiljaa voi käyttää paljon enemmän kuin yleensä ajatellaan. Käytä sitä runsaammin kuin vain koristamaan visuaalista silmää. Esimerkiksi tabbouleh-tyyppisissä salaateissa persiljaa käytetään runsaasti, ja silloin sen maku pääsee kunnolla esiin. 

Sama toimii kotikeittiössä muutenkin: pieni koriste on ihan hyvä, mutta kunnollinen määrä on usein parempi.

Persiljan historia

Persiljalla on pitkä historia. Antiikin Kreikassa se tunnettiin kasvina, johon liittyi paljon symboliikkaa. Sitä käytettiin sekä juhlan että kuolemaan liittyvien tapojen yhteydessä. Persiljaa annettiin myös voittajille, joten sillä oli monenlaisia merkityksiä.

Roomalaiset käyttivät persiljaa jo enemmän arkisena kasvina. Se kuului ruokapöytään ja sillä oli oma paikkansa myös vanhassa kasvitiedossa. Myöhemmin persilja kulki mukana eurooppalaisissa yrttikirjoissa ja luostaripuutarhoissa, ja siitä tuli osa tavallista hyötykasvien joukkoa.

Suomeen persilja tuli keskiajalla. Juuripersiljaa kasvatettiin jo varhain, ja ajan myötä persiljasta tuli yksi tavallisimmista mausteyrteistä. Se on pysynyt suosittuna hyvästä syystä: sitä on helppo käyttää, helppo kasvattaa ja helppo yhdistää tavalliseen ruokaan.

Historia tekee persiljasta kiinnostavan siksi, että kyse ei ole mistään uudesta trendikasvista. Se on ollut käytössä pitkään, monissa maissa ja monissa keittiöissä.

Persiljan kasvatus kotona

Persiljan kasvatus onnistuu hyvin myös kotona. Se viihtyy kosteassa, syvämultaisessa ja hyvin vettä läpäisevässä maassa. Kasvupaikka voi olla aurinkoinen tai puolivarjoinen. Persiljaa voi kasvattaa kasvimaalla, lavakauluksessa tai ruukussa.

Persiljan siemenet itävät hitaasti, joten alussa tarvitaan vähän kärsivällisyyttä. Kun taimi lähtee kasvuun, satoa voi kerätä pitkään. Lehtiä kannattaa leikata ulkoreunoilta, jotta kasvi jatkaa kasvuaan.

Monelle helpoin tapa on kasvattaa persiljaa ruukussa lähellä keittiötä. Kun yrtti on käden ulottuvilla, sitä tulee käytettyä enemmän. Samalla tuoretta persiljaa on aina saatavilla.

Miksi persiljaa kannattaa käyttää enemmän?

Persilja on helppo tapa lisätä ruokaan vihreyttä ja makua. Se ei vaadi erityisiä reseptejä eikä suurta vaivaa. Sitä voi lisätä melkein mihin tahansa suolaiseen ruokaan, ja se sopii hyvin suomalaiseen kotiruokaan.

Persilja on myös hyvä esimerkki siitä, että tavallisetkin kasvit voivat olla hyödyllisiä. Usein huomio menee erikoisempiin superfoodeihin ja trendiraaka-aineisiin, vaikka ihan perinteisissä yrteissä on paljon annettavaa. Persilja on niistä yksi.

Tässä sinulle helppo arkinen resepti persiljasta:

Persiljahaudetee virtsateihin tai ruoansulatukseen

• 1–2 teelusikallista tuoreita tai kuivattuja persiljanlehtiä
• 1 kupillinen (200 ml) juuri kiehahtanutta vettä
• Peitä ja anna hautua 10 minuuttia
• Siivilöi, juo 2–3 kertaa päivässä
• Voit lisätä hitusen hunajaa tai sitruunaa

Yhteenveto

Persilja on muutakin kuin lautasen koriste. Se on ravinteikas yrtti, jota voi käyttää monipuolisesti ruoanlaitossa. Sillä on pitkä historia, ja sitä on helppo kasvattaa myös kotona. Kun persiljaa alkaa käyttää vähän reilummin, sen makuun ja käyttöön pääsee ihan eri tavalla kiinni.

Jos haluat lukea lisää kasveista, liity mukaan Isoäidin Apteekin jäseneksi. Jäsenenä pääset lukemaan laajoja kasviprofiileja eri kasveista ja saat lisää vinkkejä siihen, miten voit hyödyntää kasveja omassa arjessasi. Lue infosivulta jäsenyydestä – pääset mukaan vain suklaalevyn hinnalla