Piharatamo – vanha rohdoskasvi haavoihin, teenä ja ravintona
Piharatamo on yksi Suomen tunnetuimmista hyötykasveista, vaikka moni kulkee sen ohi huomaamatta. Tätä matalaa ja sitkeää kasvia kasvaa pihoilla, polkujen varsilla, ajourissa, tienreunoissa ja nurmikon kuluneissa kohdissa – juuri siellä, missä ihmiset liikkuvat.
Piharatamon käyttö tunnettiin jo isoäidin aikaan. Sitä käytettiin perinteisesti haavoihin, ihoärsytyksiin, hyönteisten pistoihin, teenä kurkun tueksi sekä siementen vuoksi vatsan ja suoliston toiminnan tukena. Tässä artikkelissa käydään läpi, mikä piharatamo on, mihin sitä käytetään, miten siitä tehdään teetä ja milloin siemenet kannattaa kerätä.
Piharatamo lyhyesti
- piharatamo on yleinen monivuotinen hyötykasvi
- sitä on käytetty perinteisesti haavoihin, iholle ja teenä
- piharatamon lehdistä voi tehdä teetä, öljyjä ja voiteita
- piharatamon siemenet ovat käyttökelpoisia, kun ne kerätään kypsinä
- nuoria lehtiä voi käyttää myös ravintona
Mikä piharatamo on?
Piharatamo (Plantago major) kuuluu ratamokasvien heimoon. Se on monivuotinen kasvi, joka kasvattaa matalan lehtiruusukkeen. Lehdet ovat leveät, tummanvihreät ja selvästi suonikkaat. Pitkän kukkavarren päässä on vaatimaton tähkämäinen kukinto.
Yksi piharatamon tuntomerkeistä on se, että katkaistusta lehdestä näkyy usein sitkeitä vaaleita säikeitä. Tämän avulla kasvin oppii tunnistamaan nopeasti.
Piharatamo kestää tallaamista poikkeuksellisen hyvin. Se viihtyy tiivistyneessä maassa ja paljon kulutetuissa paikoissa, minkä vuoksi sitä näkee pihoilla, poluilla, tienvarsilla ja muilla tallatuilla alueilla lähes koko Suomessa.
Vaikka Suomesta löytyy muitakin ratamolajeja, piharatamo on niistä tutuin ja laajimmalle levinnyt. Heinäratamoa tavataan yleisenä lähinnä Lounais-Suomessa ja soikkoratamoa Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta piharatamo on useimmille se arkinen ratamo, jonka löytää omasta lähiympäristöstä.
Piharatamon käyttö kansanperinteessä
Piharatamon käyttö on vanhaa kansanperinnettä. Isoäidit ja heidänkin edeltäjänsä tunsivat sen kasvina, jota haettiin pihasta silloin, kun ihoon tuli nirhauma, hyönteinen pisti tai kengän hiertämä kohta alkoi tuntua ikävältä.
Siksi piharatamolla on ollut myös paljon puhuttelevia kansanomaisia nimiä: lääkelehti, laastarilehti, laastariheinä ja rautalehti. Nimet kertovat hyvin siitä, että kyse ei ollut koristekasvista vaan arjen hyötykasvista.
Myös vanhoissa lähteissä ratamo mainitaan usein. Elias Lönnrot kirjoitti sen käytöstä näin: “Lehdet ovat avullisia haavain paranteeksi ulkonaisesti, sisällisesti keitteenä verijuoksuun, ulko- ja punataudin asettamiseksi, kurkun huuhteluksi, siemenet vatsanvahvisteeksi, juuri hammastaudin lääkkeeksi.”
Eurooppalaisessa yrttiperinteessä ratamo on ollut pitkään arvostettu erityisesti ihon ja limakalvojen yhteydessä. Se on ollut käytännöllinen ja helposti saatava kasvi, ja ehkä juuri siksi se on säilynyt tärkeänä sukupolvelta toiselle.
Mihin piharatamoa käytetään?
Piharatamoa on käytetty perinteisesti sekä ulkoisesti että sisäisesti. Sitä on hyödynnetty esimerkiksi:
- haavoihin ja naarmuihin
- hyönteisten pistoihin
- hiertymiin
- nokkosen poltteeseen
- ihoärsytyksiin
- teenä kurkun ja hengitysteiden tueksi
- siementen vuoksi vatsan ja suoliston toiminnan tukena
Kasvin sisältämiin lima-aineisiin, tanniineihin ja muihin yhdisteisiin liittyy paljon sitä käytännön kokemusta, jonka vuoksi piharatamo on säilynyt hyötykasvina vuosisadasta toiseen.
Piharatamon sisältämä allantoiini yhdistetään ihon uusiutumisen tukemiseen, ja aukubosidi on yksi niistä yhdisteistä, joiden vuoksi ratamoa on pidetty arvokkaana perinnekasvina.
Piharatamo haavoihin ja iholle
Monelle piharatamo on tuttu nimenomaan haavakasvina. Piharatamoa on käytetty perinteisesti haavoihin, naarmuihin, hyönteisten pistoihin, nokkosen poltteeseen ja muihin ärtyneisiin ihoalueisiin.
Yksinkertaisin tapa on poimia puhdas lehti, pehmentää sitä käsissä ja asettaa se suoraan iholle. Tästä syntyy vanha ajatus piharatamosta vihreänä laastarina.
Juuri tällainen käyttö on sellaista käytännön kasvitietoa, joka kulki ennen sukupolvelta toiselle ilman kirjoja.
Piharatamo tee – helppo tapa hyödyntää lehtiä
Piharatamo ei ole ollut tärkeä vain iholla. Lehdistä on valmistettu myös teetä ja siirappia, ja niitä on käytetty erityisesti silloin, kun kurkku tuntuu karhealta tai hengitystiet ärtyneiltä.
Piharatamo tee on yksi vanhimmista tavoista hyödyntää kasvin lehtiä sisäisesti. Sitä on käytetty perinteisesti erityisesti kurkun, yskän ja hengitysteiden yhteydessä.
Piharatamo teen ohje
Päivittäiseen käyttöön teenä noin 1/2 – 1 teelusikallista eli noin 1–3 grammaa kuivattua piharatamon lehteä kerrallaan.
Valmistus:
- mittaa 1 kupilliseen noin 250 ml kuumaa vettä
- lisää joukkoon 1–3 grammaa kuivattua piharatamon lehteä
- anna hautua 10–15 minuuttia
- siivilöi ja juo
Perinteisessä käytössä teetä on nautittu kolme kupillista päivässä.
Teen maku on mieto, hieman vihreä ja maanläheinen.
Piharatamon siemenet
Myös piharatamon siemenet ovat käyttökelpoisia. Niiden kiinnostavin ominaisuus liittyy lima-aineisiin, jotka turpoavat vedessä. Siksi siemeniä on käytetty perinteisesti vatsan ja suoliston toiminnan tukena.
Piharatamon siemenissä on myös kiinnostava yhteys psylliumiin. Psyllium tunnetaan yleisimmin jänönratamon siemenistä saatavana kuituna, molemmat kuuluvat samaan Plantago-sukuun.
Leivonnassa siemeniä voi käyttää tuomaan rakennetta ja sitkoa, jos haluaa vähentää vehnäjauhojen käyttöä.
Milloin piharatamon siemenet kerätään?
Piharatamon siemenet kannattaa kerätä vasta täysin kypsinä. Raakoina kerätyt siemenet eivät enää kypsy, vaan kuivuvat keskeneräisinä.
Kypsät kukintovarret tunnistaa usein sateen jälkeen siitä, että ne ovat lima-aineiden turvottamia ja alkavat nuokkua painostaan. Raa’at kukintovarret näyttävät sateellakin kuivemmilta ja jäykemmiltä.
Piharatamon käyttötavat käytännössä
Tuorehaude ulkoisesti
Puhdas lehti voidaan musertaa /pehmentää käsissä ja asettaa suoraan haavan, hyönteisen piston tai hiertymän päälle.
Tee ja uutteet sisäisesti
Kuivatuista lehdistä voidaan hauduttaa teetä. Piharatamoteetä on käytetty perinteisesti erityisesti hengitysteiden ja vatsan tueksi.
Öljyt ja voiteet
Lehtiä voidaan uuttaa kasviöljyyn, jolloin saadaan pohja erilaisille voiteille ja öljyille. Näitä on käytetty perinteisesti ihonhoidossa esimerkiksi kuivan, ärtyneen tai epätasapainoisen ihon yhteydessä.
Siemenet
Piharatamon siemeniä on käytetty suoliston toiminnan tukena. Tavallisesti niitä nautitaan pienenä määränä runsaan veden kanssa.
Sopiiko piharatamo ruoanlaittoon?
Kyllä voi. Piharatamo on myös syötävä kasvi.
Nuoria lehtiä voi käyttää salaatteihin, mutta vanhemmat lehdet muuttuvat sitkeiksi ja kuituisiksi. Silloin ne sopivat paremmin keittoihin, muhennoksiin, piiraisiin, kääryleisiin ja muihin ruokiin, joissa rakenne pehmenee kypsennettäessä.
Vanhemmista lehdistä kannattaa poistaa paksuimmat suonet tai pilkkoa lehdet pieniksi. Lehdistä voi tehdä myös viherjauhetta, mehua ja siirappia.
Huomioitavaa ennen käyttöä
Vaikka piharatamoa pidetään yleisesti turvallisena kasvina, muutama asia on hyvä ottaa huomioon.
Lääkeyhteisvaikutukset
Ratamon sisältämä K-vitamiini voi vaikuttaa varfariinilääkityksen, kuten Marevanin, tehoon. Jos käytössä on veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys, kasvin sisäisestä käytöstä kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Raskaus
Varovaisuutta suositellaan raskauden aikana. Sisäistä käyttöä ei yleensä suositella ilman asiantuntijan arviota.
Allergiat ja ihoherkkyys
Herkille henkilöille ratamo voi aiheuttaa ihoärsytystä, kosketusihottumaa tai allergisia oireita. Uutta kasvia tai valmistetta kannattaa aina kokeilla ensin pienelle ihoalueelle.
Usein kysyttyä piharatamosta
Mihin piharatamoa käytetään?
Piharatamoa on käytetty perinteisesti haavoihin, naarmuihin, hyönteisten pistoihin, ihoärsytyksiin, teenä yskän ja kurkun tueksi sekä siementen vuoksi vatsan ja suoliston toiminnan tukena.
Voiko piharatamosta tehdä teetä?
Kyllä voi. Piharatamon lehdistä voi valmistaa mietoa yrttiteetä, jota on käytetty perinteisesti erityisesti kurkun ja hengitysteiden yhteydessä.
Ovatko piharatamon siemenet käyttökelpoisia?
Kyllä, kun ne kerätään kypsinä. Siemenet sisältävät lima-aineita, ja niitä on käytetty perinteisesti suoliston toiminnan tukena.
Voiko piharatamoa käyttää haavoihin?
Perinteisesti kyllä. Piharatamon lehtiä on käytetty haavoihin, naarmuihin, hiertymiin ja hyönteisten pistoihin.
Voiko piharatamoa käyttää ruoanlaitossa?
Kyllä voi. Nuoret lehdet sopivat salaatteihin, ja vanhemmat lehdet kypsennettäviin ruokiin.
Milloin piharatamon siemenet kannattaa kerätä?
Vasta täysin kypsinä. Raakoina kerätyt siemenet eivät enää kypsy, vaan kuivuvat keskeneräisinä.
Haluatko oppia piharatamosta enemmän?
Tässä tekstissä raapaistiin vasta pintaa. Piharatamosta löytyy paljon enemmän käyttöideoita, valmistustapoja ja kasviprofiilitietoa kuin yhteen artikkeliin mahtuu.
Isoäidin apteekin jäsenenä pääset syvemmälle vanhan kasvitiedon maailmaan. Jäsensivuilta löydät laajemmat kasviprofiilit, lisää käyttöideoita ja reseptejä sekä käytännön ohjeita siihen, miten tavallisista pihan ja luonnon kasveista voi tehdä enemmän.
Piharatamon kohdalla jäsenpuolella opit esimerkiksi:
- miten valmistaa piharatamosta haavasuihke
- millaisia muitakin käyttötapoja kasvilla on arjessa
- miten hyödyntää piharatamoa turvallisesti ja käytännöllisesti
- miten syventää vanhaa kasvitietoa oman arjen tueksi