Tiesikö isoäitisi jotain, minkä me olemme melkein unohtaneet?

Ennen kuin apteekkien hyllyt täyttyivät purkeista ja pakkauksista, ihmisillä oli käytössään toinen, paljon vanhempi apteekki – metsä. Sen tärkeimpiin kasveihin kuului kuusi.

Kuusen pihkaa pureskeltiin, kerkkiä kerättiin siirappiin ja neulasista tehtiin kylpyjä sekä höyryhengityksiä. Sama puu tarjosi ravintoa, lääkettä ja jopa suojaa. Monia näistä käyttötavoista on tunnettu jo vuosisatojen ajan – ja nykyään tutkimus alkaa ymmärtää, miksi.

Kuusi – pohjoisen metsien rohdospuu

Kuusi (Picea abies) on yksi Suomen yleisimmistä puista ja kasvaa lähes koko maassa. Se voi elää satoja vuosia ja muodostaa suuria kuusimetsiä, jotka ovat olleet tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja elämää.

Perinteisesti kuusesta on hyödynnetty monia osia:

• kuusenkerkkiä
• kuusen pihkaa
• neulasia ja havuja
• kuorta ja oksia

Näitä on käytetty ravintona, rohtona sekä erilaisissa arjen hoitokeinoissa.

Kevään vihreä voima – kuusenkerkät

Keväällä kuusen oksien kärkiin ilmestyvät vaaleanvihreät, pehmeät vuosikasvaimet eli kuusenkerkät. Ne ovat yksi tunnetuimmista suomalaisista villiyrteistä.

Kuusenkerkät sisältävät muun muassa:

• C-vitamiinia
• flavonoideja
• antioksidantteja
• eteerisiä öljyjä
• kivennäisaineita

Perinteisesti kuusenkerkkiä on käytetty erityisesti:

• hengitystievaivojen tukena
• yskän hillitsemiseen
• kevätväsymyksen karkottamiseen
• ruoansulatuksen tukemiseen

Yksi tunnetuimmista valmistustavoista on kuusenkerkkäsiirappi, jota käytetään edelleen luonnollisena yskänrohtona.

Kuusen pihka – luonnon oma haavavoide

Kuusen pihka toimii puun omana puolustusjärjestelmänä. Se suojaa puuta sieniä, bakteereita ja hyönteisiä vastaan.

Samat ominaisuudet tekevät siitä hyödyllisen myös ihmiselle.

Kuusenpihkaa on käytetty perinteisesti esimerkiksi:

• haavojen hoitoon
• hiertymiin
• halkeilevaan ihoon
• paiseisiin ja palovammoihin

Nykyisin kuusenpihkaa sisältäviä voiteita käytetään myös lääketieteessä, ja tutkimukset ovat vahvistaneet sen antibakteerisia ja ihoa parantavia vaikutuksia.

Kuusi hengitysteiden tukena

Kuusen neulaset sisältävät eteerisiä öljyjä, joilla on raikas ja metsämäinen tuoksu. Näitä yhdisteitä on käytetty hengitysteiden tukena esimerkiksi:

• höyryhengityksessä
• yrttiteenä
• kylvyissä
• voiteissa ja balsameissa

Kuusen sisältämät aromaattiset yhdisteet voivat auttaa avaamaan hengitysteitä ja irrottamaan limaa.

Kuusi ruokaperinteessä

Kuusi ei ole ollut vain rohdos, vaan myös ravinnon lähde.

Kuusenkerkkiä on käytetty esimerkiksi:

• siirapeissa
• juomissa
• yrttiteissä
• hunajauutteissa
• mausteena ruoissa

Mielenkiintoinen osa kuusen historiaa liittyy myös juomiin.

Aikoinaan kuusenoksista valmistettiin kuusiolutta keripukin ehkäisyyn. 1700- ja 1800-luvuilla maailmalla oli lukuisia ohjeita kuusioluen valmistamiseen. Juoma sisälsi kuusenkerkkiä tai havuja ja tarjosi C-vitamiinia aikana, jolloin tuoreita vihanneksia ei ollut helposti saatavilla.

Kuusiolut oli erityisen tunnettu merimiesten keskuudessa, sillä se auttoi ehkäisemään keripukkia pitkien merimatkojen aikana.

Mitä tutkimus kertoo kuusesta?

Moderni tutkimus on löytänyt kuusesta useita kiinnostavia bioaktiivisia yhdisteitä, kuten:

• resveratrolia
• pterostilbeeniä
• flavonoideja
• lignaaneja
• terpeenejä

Näillä yhdisteillä on havaittu muun muassa:

• antioksidanttisia vaikutuksia
• antibakteerisia ominaisuuksia
• tulehdusta hillitseviä vaikutuksia

Erityisen kiinnostava yhdiste on hydroksimatairesinoli, jota on tutkittu esimerkiksi sydän- ja verisuoniterveyden näkökulmasta.

Kuusi Euroopan kansanperinteessä ja magiassa

Kuusi ei ole ollut tärkeä vain rohtona – se on ollut myös symbolinen ja maaginen puu monissa Euroopan kulttuureissa.

Monissa pohjoisen ja Keski-Euroopan perinteissä kuusta pidettiin:

• suojeluspuuna
• pahaa karkottavana kasvina
• kodin vartijana

Kuusen oksia ripustettiin esimerkiksi talojen oville tai navettoihin suojaamaan taloa pahalta onnelta ja sairauksilta.

Saksassa ja Keski-Euroopassa kuusen uskottiin suojelevan erityisesti talven pimeydessä. Tämä ajatus näkyy edelleen joulukuusiperinteessä: vihreä puu symboloi elämää ja voimaa keskellä talvea.

Joissakin eurooppalaisissa kansanuskomuksissa kuusen pihkaa pidettiin myös puhdistavana aineena, jota voitiin käyttää tilojen tai esineiden symboliseen puhdistamiseen.

Metsän kasvi, joka kulkee ihmisen rinnalla

Kuusi on kulkenut ihmisen rinnalla vuosituhansia. Se on tarjonnut:

• ravintoa
• rohdoksia
• suojaa
• symbolista voimaa

Kun seuraavan kerran kuljet kuusimetsässä, saatat katsoa tätä tuttua puuta hieman uudella tavalla.

Ehkä vanhakansa todella tiesi jotain tärkeää.

Haluatko oppia käyttämään kuusta enemmän? 

Laajemman kuusi-monografian löydät Isoäidin apteekin jäsensivuilta.

Jäsenenä saat:

• useita erilaisia ohjeita siitä, miten hyödyntää kasvien voimaa arjessa
• reseptejä rohdoksiin ja luonnonkosmetiikkaan
• käytännöllisiä vinkkejä villiyrttien käyttöön
• viimeisimpiä tutkimustuloksia kasvien vaikutuksista.

Isoäidin apteekissa yhdistyvät perinteinen kasvitieto, käytännön kokemus ja moderni tutkimus – jotta luonnon kasvien viisaus ei unohtuisi. Klikkaa lisätietoja – jäsensivuinfo

Jos olet kiinnostunut kasveista tutustu myös muihin luonnon kasveihin Isoäidin Apteekin kasvipankkisivuilla