Voikukka – kevään kultainen villiyrtti, rohdos- ja ruokakasvi
Joka kevät se tapahtuu: maa alkaa vihertää, valo pehmenee ja pihan reunaan syttyy pieniä aurinkoja. Voikukka (Taraxacum-suku) on niitä kasveja, jotka moni tunnistaa heti, mutta harva todella pysähtyy miettimään sen enempää. Usein sitä pidetään vain rikkaruohona, vaikka voikukka on vanha villivihannes, monipuolinen rohdoskasvi ja yksi kevään ensimmäisistä syötävistä villikasveista.
Voikukassa on jotain koskettavaa – ainakin minun mielestäni. Se ilmestyy vuodesta toiseen omalle paikalleen, vaatimattomasti mutta varmasti. Se ei näytä harvinaiselta tai hienolta ja silti se on täynnä ravinteita, historiaa ja vanhaa kasvitietoa. Juuri siksi voikukka on vaan niin upea ja kaunis.
Voikukka tunnetaan erityisesti maksan tukena, ruoansulatusta tukevana rohdoskasvina sekä ravinteikkaana villivihanneksena. Kun siihen tutustuu lähemmin, huomaa nopeasti, että kyse ei ole vain kevään keltaisesta ehkä joillekin inhokki kasvista, vaan kasvista, jolla on pitkä käyttöperinne ja paljon annettavaa myös nykykeittiössä.
Mikä voikukka oikeastaan on?
Voikukka kuuluu asterikasvien heimoon ja Taraxacum-sukuun. Suomessa voikukista on tunnistettu suuri määrä pikkulajeja, mikä kertoo siitä, ettei kyse ole yhdestä yksinkertaisesta kasvista, vaan yllättävän monimuotoisesta lajiryhmästä. Osa voikukista pystyy lisääntymään ilman pölytystä, mikä tekee niistä sitkeitä ja elinvoimaisia.
Voikukan kansainvälinen nimi dandelion tarkoittaa vanhasta ranskasta kääntyvänä leijonan hammasta. Kun katsoo kasvin sahalaitaisia lehtiä, nimi tuntuu osuvan täydellisesti kohdalleen. Voikukassa on muitakin viehättäviä piirteitä: kirkkaankeltainen kukka avautuu aamulla ja sulkeutuu illalla tai sateella. Myöhemmin kukinto muuttuu tutuksi haivenpalloksi, jonka siemenet lähtevät tuulen mukana uusille kasvupaikoille.
Voikukka on vanha ravinto- ja rohdoskasvi
Voikukka ei ole uusi villiyrtti eikä ohimenevä ruokatrendi. Se on kulkenut ihmisen mukana ravintona, rohdoksena ja hyötykasvina jo vuosisatojen ajan. Sitä on käytetty salaattikasvina jo kauan sitten ja myös Pohjolassa voikukan lehdet, kukat ja juuret ovat kuuluneet kotikäyttöön monin eri tavoin.
Perinteisesti voikukkaa on pidetty vahvistavana ja virkistävänä kasvina. Sitä on käytetty keväisin tukemaan ruoansulatusta, lisäämään virtsaneritystä, tukemaan maksan toimintaa ja herättelemään elimistöä talven jälkeen. Nämä samat teemat tekevät voikukasta kiinnostavan edelleen: sen käyttö yhdistää vanhan kasvitiedon, luonnonravinnon ja käytännöllisen arjen.
Voikukka käyttö – mitä osia voikukasta voi syödä?
Voikukan suurimpia etuja on sen monipuolisuus. Voikukasta voi syödä lehdet, nuput, kukat ja juuret. Juuri tämä tekee siitä poikkeuksellisen käyttökelpoisen villiyrtin.
Voikukan lehdet
Lehdet kerätään keväällä ja alkukesällä ennen kukintaa, kun ne ovat nuoria ja parhaimmillaan. Nuoret lehdet ovat maultaan miedompia, kun taas vanhemmissa lehdissä kitkeryys voimistuu. Kitkeryys on kuitenkin osa voikukan luonnetta, eikä sitä tarvitse aina peittää pois. Juuri karvasaineet tekevät voikukasta kiinnostavan myös rohdoskäytössä.
Lehtiä voi käyttää salaatteihin, smoothieihin, keittoihin, muhennoksiin, risottoihin ja pestoon. Niitä voi myös kuivata tai pakastaa myöhempää käyttöä varten. Jos makua haluaa pehmentää, lehdistä voi poistaa paksun keskisuonen tai ne voi ryöpätä nopeasti.
Voikukan nuput
Voikukan nuput ovat aliarvostettu keväisherkku. Ne kerätään heti, kun ne ilmestyvät, ja niitä voi höyryttää, keittää, pikkelöidä tai lisätä esimerkiksi munakkaisiin, risottoihin ja patoihin. Nupuissa on jotain söpöä: pieniä, tiiviitä ja täynnä potentiaalia. Näitä kannattaa hyödyntää kapriksien tapaan ja niiden tilalle.
Voikukan kukat
Kukat kerätään kukinnan alussa. Käyttöön voi ottaa koko kukinnon tai vain keltaiset terälehdet. Kukista valmistetaan esim. voikukkasimaa, voikukkasiirappia, viinejä ja muita juomia, mutta niitä voi käyttää myös leivonnaisissa, levitteissä, marinadeissa, dippikastikkeissa ja jopa suolaisissa ruoissa.
Voikukan kukat tuovat ruokaan väriä, pehmeyttä ja keväistä tunnelmaa. Ne eivät ole vain koriste, vaan oikea raaka-aine.
Voikukan juuri
Juuri nostetaan aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä, jolloin sen ravintoainevarastot ovat runsaimmillaan. Juuren voi kuivata, paahtaa, raastaa, höyryttää tai käyttää keitoissa ja muhennoksissa. Paahdettu juuri tunnetaan erityisesti kahvin korvikkeena.
Voikukan juuri on kiinnostava erityisesti silloin, kun puhutaan maksan tuesta, ruoansulatuksesta ja voikukan terveydellisistä hyödyistä. Juurella on vahva maku, pitkä käyttöhistoria ja erityinen paikka rohdosperinteessä.
Onko voikukka terveellistä?
Kyllä, voikukka on terveellinen ja ravinteikas villikasvi. Se ei ole vain syötävä, vaan myös poikkeuksellisen runsas ravintoaineiden lähde. Juuri tämä tekee siitä yhden kiinnostavimmista kevään luonnonkasveista.
Voikukan lehdissä on beetakaroteenia eli A-vitamiinin esiasteita sekä K-, B- ja E-vitamiineja. Lisäksi ne sisältävät kivennäisaineita, kuten kalsiumia, kaliumia, fosforia, mangaania ja rautaa. Kun puhutaan siitä, onko voikukka terveellistä, vastaus löytyy pitkälti juuri tästä: voikukka sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita.
Kukissa on karotenoideja ja muita kasvin suoja-aineita. Juuri taas sisältää inuliinia sekä kitkeriä yhdisteitä, jotka tekevät siitä kiinnostavan sekä ravinnon että perinteisen rohdoskäytön näkökulmasta.
Voikukka terveys – mitkä ovat voikukan hyödyt?
Kun puhutaan voikukan terveysvaikutuksista tai voikukan hyödyistä, esiin nousee muutama teema yhä uudelleen. Voikukkaa on käytetty perinteisesti:
- maksan tukena
- ruoansulatuksen tukena
- ruokahalun herättelyyn
- nesteenpoiston apuna
- keväiseen vahvistumiseen talven jälkeen
Erityisesti maksan tuki on yksi voikukan tunnetuimmista perinteisistä käyttöalueista. Lehtiä on arvostettu niiden nesteitä poistavan luonteen vuoksi ja juurta taas on pidetty erityisen tärkeänä ruoansulatuksen ja maksan kannalta. Voikukan hyödyt eivät siis liity vain yhteen ominaisuuteen, vaan kokonaisuuteen: ravinteikkuuteen, karva-aineisiin, monipuolisuuteen ja pitkään käyttöhistoriaan.
Kasvin merkitys ei aina piile sen harvinaisuudessa tai eksoottisuudessa. Joskus yksi ravinteikkaimmista ja monikäyttöisimmistä kasveista kasvaa aivan kotiovesi lähellä.
Voikukkatee
Voikukasta voi valmistaa teetä sekä lehdistä että juuresta. Voikukkatee on yksi helpoimmista tavoista hyödyntää kasvia arjessa.
Lehdistä valmistettu tee on kevyempi, vihreämpi ja hieman karvas. Juuritee taas on syvemmän makuinen ja paahdettuna siinä voi olla lähes kahvimainen sävy. Perinteisesti voikukkateetä on käytetty erityisesti ruoansulatuksen, nesteenpoiston ja keväisen vahvistumisen tukena.
Jos haluaa aloittaa voikukan käytön, tee on siihen hyvä tapa.
Voikukkasiirappi
Voikukkasiirappi on yksi kevään ihanimmista tavoista ottaa voikukan maku talteen. Se valmistetaan yleensä voikukan kukista tai pelkistä keltaisista terälehdistä ja lopputulos on aurinkoisen värinen, keväisen aromaattinen ja pehmeän makea.
Voikukkasiirappia voi käyttää teen makeuttajana, jogurtin päällä, puuron kanssa, pannukakkujen lisänä tai leivonnassa. Siinä on jotain samaan aikaan vanhanaikaista ja lohdullista — kuin pieni purkillinen kevättä.
Voikukan kerääminen turvallisesti
Voikukka kerätään aina puhtaalta kasvupaikalta. Sitä ei pidä poimia vilkkaiden teiden varsilta, teollisuusalueiden läheltä tai muilta saastuneilta alueilta, sillä kasvi voi kerätä maaperästä haitallisia aineita.
Keruussa pätee sama yksinkertainen sääntö kuin muussakin villiyrttien keräämisessä: poimi vain varmasti tunnistamasi kasvi ja kerää sitä harkiten.
Keväinen voikukkasima
Silloin kun voikukat avaavat keltaiset kukkansa, niistä syntyy yksi kevään ihanimmista juomista: voikukkasima.
Voikukkasima
Ainekset:
10 l vettä
5 l voikukan kukkia
100 g fariinisokeria
600 – 700 g sokeria
1/4 tl hiivaa
2 -3 luomusitruunaa
luomurusinoita pulloihin
Valmistus:
Kuumenna suuressa kattilassa 5 litraa vettä voikukan kukkien kanssa niin, että vesi peittää kukat. Anna poreilla hiljalleen 5 minuuttia ja siivilöi.
Halutessasi voit tehdä kukista vielä toisen uuton: laita kukat takaisin kattilaan, lisää noin 3 litraa vettä ja anna kiehua hiljalleen vielä 5 minuuttia. Siivilöi ja yhdistä liemet.
Pese sitruunat harjalla ja lämpimällä vedellä.
Kuori keltainen kuori talteen perunankuorimaveitsellä. Poista sitruunoista valkoinen kuori ja leikkaa sitruunat viipaleiksi. Laita keltaisetkuoret ja viipaleet juoman joukkoon.
Ota osa liemestä erilleen ja lisää siihen siirappi, sokeri ja luomusitruunat. Kuumenna, kunnes sokeri liukenee, ja lisää sitten tämä sokeriliemi takaisin muun nesteen joukkoon. Lisää vettä, kunnes nestettä on yhteensä 10 litraa.
Kun juoma on jäähtynyt kädenlämpöiseksi, sekoita hiiva pieneen nestemäärään ja lisää joukkoon. Anna käydä huoneenlämmössä yön yli. Siivilöi, pullota ja lisää pulloihin rusinoita. Kun rusinat nousevat pintaan, sima on valmista. Säilytä kylmässä. (mukaillen Marttojen ohjetta)
Usein kysyttyä voikukasta
Mihin voikukkaa voi käyttää?
Voikukkaa voi käyttää monella tavalla. Lehdet sopivat salaatteihin, smoothieihin, keittoihin ja pestoon. Nupuista voi tehdä pikkelsejä tai lisätä niitä lämpimiin ruokiin. Kukista valmistetaan simaa ja siirappia. Juurta voi käyttää teenä tai paahdettuna kahvinkorvikkeena.
Onko voikukalla terveysvaikutuksia?
Voikukkaa on käytetty perinteisesti maksan, ruoansulatuksen ja nesteenpoiston tukena. Sen terveysmaine perustuu sekä pitkään käyttöhistoriaan että siihen, että kasvi sisältää runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja karvasaineita.
Mitkä ovat voikukan hyödyt?
Voikukan hyödyt liittyvät erityisesti sen ravinteikkuuteen, monipuoliseen käyttöön sekä perinteiseen maineeseen maksan ja ruoansulatuksen tukena. Se on sekä ruokakasvi että rohdoskasvi.
Voiko voikukasta tehdä siirappia?
Kyllä voi. Voikukan kukista voidaan valmistaa voikukkasiirappia, joka on aurinkoisen värinen, keväinen monikäyttöinen herkku.
Voiko voikukasta tehdä teetä?
Kyllä. Teetä voi valmistaa sekä lehdistä että juuresta. Lehtitee on kevyempi, juuritee taas täyteläisempi ja paahdettuna jopa kahvimainen.
Mitä osia voikukasta voi syödä?
Voikukasta voi syödä lehdet, nuput, kukat ja juuret. Juuri tämä tekee siitä yhden monipuolisimmista kevään villiyrteistä.
Onko voikukka terveellistä?
Kyllä. Voikukka sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, sitä on arvostettu pitkään ravinteikkaana villivihanneksena ja rohdoskasvina.
Kevään keltainen villiyrtti
Voikukassa on jotain rauhoittavaa. Voikukka ei ole kaukainen luonnonihme, vaan tuttu kasvi aivan arjen keskellä. Juuri siksi onkin niin kiehtovaa, miten paljon ravintoa, käyttöä ja vanhaa tietoa siihen kätkeytyy.
Ehkä juuri siksi voikukka tuntuu vuodesta toiseen yhtä rakkaalta, niin rakkaalta että tänä vuonna minäkin laitan sitä kasvamaan meidän pienelle pellolle.
Jos haluat kasveista enemmän kuin pintaraapaisun, liity Isoäidin Apteekin jäseneksi. Jäsenenä saat laajoja kasviprofiileja, syvempää tietoa kasvien vaikutuksista, käytöstä ja perinteestä sekä sellaista kasvitietoa, joka ei mahdu yhteen blogiin. Jäsensivuilla kasveihin ei vain tutustuta — niihin todella syvennytään. Katso jäseninfosivu